Skip to content

Vanhempien hyvinvointi pikkulapsiperheessä

Hallinnan-, kompetenssin- ja merkityksen tunteiden sekä sosiaalisten suhteiden on todettu vaikuttavan hyvinvointiimme. Myös sillä kiinnitämmekö huomiomme hyviin vai negatiivisiin asioihin on merkitystä. Peilattaessa hyvinvoinnin peruspalikoita pienten lasten vanhempien elämään, voi helposti todeta monien asioiden muuttuvan huonompaan suuntaan lasten saapuessa perheeseen. Vaikka olemme kaikki erilaisia ja siten myös kokemus pikkulapsiajasta on jokaisella omanlaisensa, on mielestäni hyvä ymmärtää miten hyvinvointiin vaikuttavat asiat muuttuvat lasten saapuessa perheeseen. Niin ikään on hyvä ymmärtää, että tilanne ei kestä ikuisesti, vaan monet asiat muuttuvat parempaan suuntaan jo muutamassa vuodessa.

Myös luonnossa liikkumisen on todettu tutkimuksissa lisäävän hyvinvointia.

Kuuntelen aina välillä australialaista All In The Mind -podcastia. Nyt korviini osui mielenkiintoinen jakso hyvinvoinnin rakennuspalikoista (The building blocks of wellbeing). Jaksossa esitettiin viisi oleellista asiaa hyvinvoinnin kannalta. Mielessäni peilasin näitä tietysti heti pikkulapsiperheen elämään ja ajattelin, että nämä ajatukset kannattaa ehkä kirjoittaa ylös muistiin. Seuraavassa tarjoilen siis hyvinvoinnin viisi palikkaa kyseisen podcast-jakson mukaan ja lisäksi joitain niihin liittyviä ajatuksia lapsiperhe-elämän ja nimenomaan perheen vanhempien hyvinvoinnin näkökulmasta.

1. Sosiaalisten suhteiden tärkeys

Ensimmäisenä jaksossa nostettiin esiin se, miten tärkeää on olla yhteydessä muihin ihmisiin. Ihminen kun on tunnetusti sosiaalinen eläin. Mielenkiintoisena yksityiskohtana esitettiin, että tunne siitä, että tulee suljetuksi joukon ulkopuolelle aiheuttaa kivun tunnetta siinä missä fyysinen kipukin.

Pikkulapsiperheessä ei liene mitenkään epätavanomaista, että sosiaaliset suhteet kuihtuvat lapsen syntymän jälkeen. Vaikkei minulla tästä ole faktaa esittääkään, uskoisin tämän olevan ennemminkin sääntö kuin poikkeus. Pienen lapsen kanssa (useammasta puhumattakaan) ei enää vietetä samalla tavalla myöhäisiä iltoja kavereiden luona. Mikäli on ollut ennen lapsen syntymää työelämässä, kotiin jäävän vanhemman sosiaaliset suhteet työpaikan suuntaan katkeavat joko kokonaan, tai ainakin typistyvät pieneen murto-osaan aiemmasta. Myöskään töissä käyvä vanhempi ei ole turvassa sosiaalisten suhteiden osalta, koska lapsi rajoittaa myös hänen harrastuksiaan ja iltamenojaan.

Toisaalta näiden häviävien sosiaalisten suhteiden tilalle ei välttämättä muodostu käytännössä ollenkaan uusia sosiaalisia suhteita, ellei sitten saa raahattua itseään kunnan järjestämään aamupäiväkerhoon, jossa tapaa muita samassa tilanteessa olevia vanhempia. Tässä taitaa siis olla ensimmäinen asia, jossa hyvinvointimme ottaa selvän kolauksen heti ensimmäisen lapsen syntymän jälkeen.

2. Hallinnan tunne

Toisena asiana esiin nostettiin se, miten tunnemme hallitsevamme elämäämme. Eli olemmeko niin sanotussa kontrollissa kuskin paikalla, vai viedäänkö meitä kuin litran mittaa, ilman että pystymme vaikuttamaan siihen mitä tapahtuu.

Ei liene yllätys, että tässäkään kohtaa pienet lapset eivät tuo parannusta hyvinvointiimme. Vauvaa ei voi jättää hetkeksikään yksin ja taaperoidenkin perään pitää olla jatkuvasti katsomassa. Emme voi juurikaan vaikuttaa siihen milloin vauvalla on nälkä tai milloin hän haluaa seurustella kanssamme. Myöskään vaippojenvaihtoajat eivät ole käsissämme. Pyykkikorin täyttymisnopeuteen emme voi vaikuttaa useaan vuoteen. Jousto ruokailuajoissakin tuntuu lapsiperheessä helposti häviävän jonnekin menneisyyteen. Tunnemme ehkä muuttuvamme koneiksi, jotka vain suorittavat asioita ulkopuolelta tulevien ärsykkeiden mukaisesti.

Ei siis hyvinvointia luvassa tältäkään sektorilta. Valitettavasti.

3. Kompetenssin tunne

Kolmantena hyvinvointiin vaikuttavana asiana nostettiin esiin se, miten kykeneviä tai taitavia tunnemme olevamme. Onko meillä olo, että suoriudumme tehtävistä hyvin ja olemme päteviä siinä mitä teemme.

Tämä vaihtelee pikkulapsiperheessä varmasti hieman tilanteesta ja vanhemmasta riippuen. Joskus sitä voi tuntea itsensä voittajaksi, kun saa lapsen kiukun rauhoitettua tai lautasen sisällön pienen suun kautta jopa mahalaukkuun asti. Toisaalta joskus yön tunteina voi vaipua totaaliseen epätoivoon, kun huuto vain jatkuu vaikka mitä itse tekisi. Puhumattakaan kaupassa makeishyllyjen välissä saadusta äänekkäästä raivokohtauksesta, jonka koko pitäjä tuntuu kuulevan ja joka jatkuu aina kotiin asti. Mieleen saattaa hiipiä kysymys siitä, osaako ollenkaan olla vanhempi.

Tässä kohtaa saatamme siis kuitenkin havaita jo pientä valoa hyvinvointimme saralla. Toki se voi olla häviävän pientä verrattuna esimerkiksi siihen, miten päteviä ammattilaisia olemme työpaikalle päästessämme. Mutta jotain positiivista kuitenkin.

4. Huomion kiinnittäminen hyvään

Neljäntenä asiana podcastissa korostettiin sitä, miten huomion kiinnittäminen positiivisiin asioihin vaikuttaa hyvinvointiimme. Voimme ainakin jossain määrin valita, kiinnitämmekö esimerkiksi muissa ihmisissä huomion heidän hyviin puoliinsa, vai ajattelemmeko ainoastaan heidän huonoja puoliaan ja tekemättä jättämisiään.

Pienten lasten vanhempien on petollisen helppo ajautua toisiaan vastaan. Väsyneenä negatiiviset tunteet saavat helpommin vallan. On helppo juuttua siihen, miten toinen töistä tullessaan rojahtaa vain sohvalle makaamaan, ilman että häneen saa edes kunnon kontaktia. Tai siihen, miten toinen on ollut koko päivän kotona, eikä ole silti saanut järjestettyä eteisen lattialta kenkiä, joihin itse kompastuu ensimmäisenä töistä tullessaan. Kumpikin tuntee tekevänsä koko ajan jotain ja olevansa aivan lopussa, mutta silti silmissä on loputon määrä hoitamattomia asioita joihin kiinnitämme huomiomme. Miten vaikea onkaan kiittää kumppania siitä, miten hän on jälleen kerran jaksanut tehdä raskaan työpäivän, vaikkei ole saanut nukuttua kunnolla moneen viikkoon. Tai siitä, miten toinen on jälleen jaksanut viettää yksinäisen päivän kotona vauvan kanssa ja narulla roikkuu pestyä pyykkiä.

Tähän kohtaan olisi helppo sanoa, että on itsestämme kiinni miten toisesta ajattelemme. Osittain se on tietysti totta, mutta varmastikin huomattavasti helpommin sanottu kuin tehty. Toisaalta, tämä on selkeästi taito, jota voimme harjoitella ja jossa voimme kehittyä. Jotain, joka on edes hieman omissa käsissämme.

5. Merkityksen tunne

Viimeisenä asiana esiin nousi merkityksen tunne. Onko tekemisemme merkityksellistä? Onko sillä väliä myös muille, kuin vain meille itsellemme?

Useimmat meistä voivat toivottavasti todeta, että vanhemmuus on merkityksellistä. Se, miten toimimme kotona lastemme ja puolisomme kanssa vaikuttaa lastemme kasvuun, kehitykseen ja tulevaan elämään. Mutta riittääkö tämä yksin korvaamaan kaikki edellä mainitut hyvinvointia mahdollisesti laskevat tekijät?

Lopuksi

Edellä on siis esitetty viis hyvinvoinnin peruskiveä ja tarkasteltu niitä lapsiperheen vanhempien näkökulmasta. En yritäkään tässä kirjoituksessa esittää niihin yksioikoisia ratkaisuja. Ja vaikka olenkin edellä esittänyt asiat paljolti hyvinvointia heikentävästä näkökulmasta, tuovat lapset tietysti mukanaan myös paljon positiivista. Kokonaisuus ei siis tosiaankaan ole useimmilla ihan niin synkkä, kuin mitä yllä olevasta voisi päätellä. Monet vanhemmat esimerkiksi pitävät kotona lasten kanssa viettämiään kuukausia tai vuosia elämänsä parhaimpana aikana.

Oli tilanne omalla kohdalla sitten mikä tahansa, on edellä esitettyjen asioiden mahdollinen vaikutus omaan hyvinvointiin hyvä ymmärtää. Kun tiedostaa mistä mahdolliset huonot fiilikset johtuvat, on tilannetta helpompi lähteä muuttamaan kohti parempaa, mikäli tarvetta ilmenee. Tai vähintäänkin mahdollisen hyvinvoinnin laskun kanssa helpompi elää. Erityisesti, kun ymmärtää tilanteen olevan ohimenevä. Samalla on myös hyvä muistaa, että pikkulapsiperheessä oman hyvinvoinnin lasku johtuu pääosin jostain ihan muusta kuin siitä vierellä elävästä kumppanista. Ero ei siis tässä vaiheessa elämää ole useinkaan se suositeltavin ratkaisu.

***

Saatat olla kiinnostunut myös seuraavista jutuista:

8 vinkkiä vauva-ajasta selviämiseen – jälkikäteen miesnäkökulmasta ajateltuna

Parisuhteen selviytymispaketti Korona-aikaan

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.