Skip to content

Parisuhdeväkivallan yleisyys

Parisuhdeväkivalta on valitettavan yleistä. Siinä missä fyysistä väkivaltaa harjoittavat useammin miehet, henkistä väkivaltaa kumppaniinsa kohdistavat useammin naiset. Tarkkojen tilastojen löytäminen asiasta osoittautui hankalaksi, ehkä osittain siksi, että asia on varsin vaikea käsiteltävä. Tärkeää on, että mikäli havaitsee tai epäilee väkivaltaista käyttäytymistä parisuhteessaan, hakee rohkeasti apua. Tämä on niin väkivallan kokijan kuin tekijänkin etu.

Väkivaltatilanteissa kannattaa hakea heti ulkopuolista apua tilanteeseen. Tämä on niin uhrin kuin tekijänkin etu.

Olen parina viime kuukautena julkaissut blogissa jonkin parisuhdeaiheisen tilastotiedon. Tällä kertaa ajattelin julkaista tietoa parisuhdeväkivallan yleisyydestä. Tämä osoittautui kuitenkin ajateltua haastavammaksi.

Mitä on parisuhdeväkivalta

Jotta ymmärrämme mistä puhumme, aloitetaan selventämällä lyhyesti mitä parisuhdeväkivallalla tarkoitetaan. WHO:n määritelmien mukaisesti lähisuhdeväkivallalla tarkoitetaan vallan, kontrollin tai fyysisen voiman tahallista käyttöä tai sillä uhkaamista siten, että tämä kohdistuu toiseen ihmiseen tai ihmisryhmään ja että tämä johtaa tai voi johtaa fyysisen tai psyykkisen vamman syntymiseen, kehityksen häiriytymiseen, perustarpeiden tyydyttymättä jättämiseen tai kuolemaan (Lähde). Parisuhdeväkivallassa edellä mainittu siis tapahtuu parisuhteessa.

Lisäksi on tarpeellista erotella fyysinen ja henkinen väkivalta. Alla olevat esimerkit kummankin osalta antavat toivottavasti riittävän yhteisen ymmärryksen siitä mistä puhutaan, ennen kuin siirrytään tarkastelemaan väkivallan yleisyyttä parisuhteissa.

Fyysinen väkivalta voi olla käytännössä esimerkiksi lyömistä tai potkimista, tönimistä, tarttumista ja kiinnipitämistä, tavaroiden heittelyä/paiskomista tai kuristamista.

Henkinen väkivalta taas voi olla esimerkiksi kontrollointia, uhkailua, alistamista, kiristämistä, nimittelyä/haukkumista, arvostelua tai nöyryyttämistä. Myös esimerkiksi nukkumisen estäminen, mustasukkaisuus ja mykkäkoulu ovat henkisen väkivallan muotoja.

Parisuhdeväkivallan yleisyys

Suomessa tutkitaan jatkuvasti väkivallan yleisyyttä monelta eri kantilta. Aloitetaan tarkastelu Helsingin yliopiston kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin 2.9.2021 julkaisemasta katsauksesta Suomalaiset väkivallan ja omaisuusrikosten kohteina 2020: kansallisen rikosuhritutkimuksen tuloksia.

Kyseisessä katsauksessa on taulukoitu yhteenvetotietoa uhkailun ja väkivallan kohteeksi joutuneista sen mukaan, mikä on ollut uhrin ja tekijän suhde toisiinsa. Taulukon mukaan vuonna 2020 uhkailua/väkivaltaa koettiin entisen tai nykyisen puolison tai seurustelukumppanin taholta seuraavasti.

Entisen tai nykyisen puolison tai seurustelukumppanin uhkailun tai väkivallan kohteeksi joutuneet sukupuolen mukaan vuonna 2020 (15-74 -vuotiaista). Lähde: Helsingin yliopisto, kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti.

Tästä näemme kuinka suuri osuus 15-74 -vuotiaista suomalaisista koki nykyiseen tai entiseen parisuhteeseen liittyvää väkivaltaa vuonna 2020. Määrät ovat varsin suuria. Tilastokeskuksen mukaan 15-74 -vuotiaita oli Suomessa vuoden 2020 lopussa 4 125 097 henkilöä. Jos tämän jakaa karkeasti kahteen (miesten ja naisten osuudeksi), saadaan tietää, että 2,4 % miehistä vastaa tuosta tarkoittaa noin 50 000 miestä. 5,1 % naisista puolestaan vastaa suuruusluokaltaan noin 105 000 naista.

Taulukon tiedoissa on kuitenkin kaksi ongelmaa. Ensinnäkin ne kertovat tosiaan ymmärtääkseni koko väestöstä. Eivät siis ainoastaan parisuhteessa elävistä. Toisekseen ne sisältävät entisten kumppanien tekemät väkivaltaiset teot. Näiden tietojen perusteella ei siis pääse käsiksi siihen, kuinka moni ihminen kokee nykyisessä parisuhteessaan väkivaltaa. Siirrytään siis toiseen tutkimukseen.

Valtioneuvoston tänä vuonna julkaistussa tutkimuksessa Lähisuhdeväkivallasta aiheutuva palveluiden käyttö ja kustannukset todetaan, että parisuhdeväkivaltaa on viimeisen vuoden aikana kokenut 4 % koko väestöstä ja noin joka kymmenes ainakin joskus parisuhteessa olleista. Nämä luvut sisältävät myös henkisen väkivallan sekä vainon, toisin kuin yllä esitetty taulukko. ”Ainakin joskus parisuhteessa olleista” ei kuitenkaan kerro nykyisestä parisuhdestatuksesta.

Väkivalta olemassa olevissa parisuhteissa

Samassa tutkimuksessa pureudutaan kuitenkin myös nykyisiin parisuhteisiin. Esitetyn tiedon mukaan nykyisen kumppanin taholta fyysistä väkivaltaa tai uhkailua on kokenut 5,9 % ihmisistä (6,9 % naisista ja 4,8 % miehistä). Henkistä väkivaltaa nykyisen kumppanin taholta puolestaan on kokenut 18,7 % ihmisistä (18,1 % naisista ja 19,4 % miehistä). Tämä ei siis kuitenkaan kerro, onko väkivalta ”tuoretta”, vaiko tapahtunut esimerkiksi kertaluontoisesti 40 vuotta sitten. Tästä saamme kuitenkin ylärajan väkivallan yleisyydelle. Jos näin moni ihminen on joskus kokenut väkivaltaa nykyisen kumppaninsa taholta, ei ”akuutti” väkivalta nykyisissä parisuhteissa ole ainakaan tämän yleisempää.

Koska prosentit ovat vaikeita hahmottaa, verrataan tätä tietoa vielä aiemmin blogissa julkaistuun avo- tai avioliitossa asuvien lukumäärään. Parisuhteessa saman katon alla asuvia oli Suomessa vuonna 2018 yhteensä 2 565 002 henkilöä. 5,9 % tästä tarkoitaa yli 150 000 henkilöä. 18,7 % puolestaan vastaa lähes puolta miljoonaa henkilöä (noin 480 000). Vähintään näin moni ihminen on siis kokenut nykyisen kumppaninsa taholta väkivaltaa. Käytännössä määrä on vielä suurempi, koska päälle tulevat erillään asuvat, mutta vakituisesti seurustelevat parit.

Edellä mainitut tilastot ovat hätkähdyttäviä ja koetun parisuhdeväkivallan määrä maassamme on suuri. Valitettavasti en löytänyt tämän tarkempaa tietoa siitä, kuinka moni kokee tällä hetkellä parisuhdeväkivaltaa olemassa olevassa parisuhteessaan. Eli kuinka moni joutui vaikkapa viime vuonna kokemaan väkivaltaa nykyisen kumppaninsa taholta.

Lopuksi

Väkivallan määrää on helppo kauhistella ja väkivallan tekijät tuomita. Kannattaa kuitenkin muistaa, että usein väkivallan tekijä kaipaisi apua siinä missä uhrikin. Ehkä jopa enemmänkin. Ihminen, joka harjoittaa fyysistä tai henkistä väkivaltaa tarvitsee apua, ei pelkkää tuomitsemista ja hylkäämistä. Edellä esitetyn perusteella maassamme saattaa siis olla puoli miljoonaa ihmistä, jotka kaipaisivat apua omaan väkivaltaisuuteensa. Tämä on näkökulma, joka usein jää mediassa mielestäni kovin vähälle, kun puhutaan vaikkapa henkisestä väkivallasta parisuhteissa. Siksi haluan sen tässä mainita, vaikkei aihe tähän artikkeliin sen syvällisemmin kuulukaan.

Edellä mainittua ei tule tulkita väkivallan puolusteluna. Jokainen lyönti, muu väkisin tehty fyysinen koskettaminen sekä satuttava, alistava tai kontrolloiva sana on liikaa. Oikea kysymys kuuluukin: miksi väkivalta on näin yleistä ja miten sitä voisi vähentää? Miten voisimme kasvattaa lapsistamme ihmisiä, jotka eivät olisi väkivaltaan taipuvaisia?

Monissa tapauksissa väkivalta on helppo ja selkeä tunnistaa. Erityisesti henkisen väkivallan osalta tämä ei kuitenkaan ole välttämättä aina itsestäänselvää. (Lue aiempi tekstini henkisestä väkivallasta parisuhteessa.) Jos tiedät parisuhteessasi esiintyvän väkivaltaa tai sinulla herää epäilys väkivallasta parisuhteessasi, kannattaa apua hakea välittömästi. Apua tarjoavia tahoja löydät esimerkiksi tältä THL:n sivulta.

***

Lue myös:

Miten kommunikoida paremmin parisuhteessa?

Parisuhdeharjoituksia

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *