Viides parisuhdeoppi nousee epäsuorasti esiin lähes kaikessa parisuhdekirjallisuudessa. Parhaiten sen on kuitenkin itselleni kirkastanut Kimmo Takanen kirjassaan Parisuhteen tunnelukot – avaimia toimivaan rakkauteen.
Se, miten reagoimme kumppaniimme riitatilanteissa, miten ajattelemme, tunnemme ja toimimme, johtuu vain yhden sormen verran kumppanistamme ja 80-prosenttisesti muista tekijöistä. Ennen kaikkea reaktiomme, joka on täysin meidän omamme ja tapahtuu vain itsessämme, johtuu menneiden kokemustemme ohjelmoinnista.
Eli toisin sanottuna se, miten reagoimme kumppanimme tekemisiin (tai tekemättä jättämisiin), johtuu suurimmalta osin meistä sekä siitä, millainen on meidän oma elämänhistoria. Kumppanimme toiminta aktivoi meissä jotain, joka saa aikaan mahdollisesti voimakkaankin reaktion sellaisessa tilanteessa, missä joku toinen ihminen ei näe mitään kummallista.
Esimerkkejä tilanteista, joissa reaktio voi olla toisen mielestä suhteeton
Otetaan muutama kuvitteellinen esimerkki valaisemaan asiaa. Olen yrittänyt keksiä tilanteita, joissa reaktio on suhteellisen voimakas ja taustalla oleva syy selvä. Aina näin ei tietenkään ole, vaan reaktion voimakkuus voi vaihdella ja syykin olla hämärän peitossa. Esimerkit on keksitty ja esitetty vain ja ainoastaan yllä esittämäni opin kirkastamiseksi. Ne eivät siis välttämättä ole psykologisesti katsottuna ”oikeaoppisia”, eikä niissä esitettyihin yksityiskohtiin siten kannata takertua. Oleellista on ymmärtää, miten reaktion syy ei itse asiassa johdu kumppanin toimista, vaan itseen liittyvistä asioista.
Saunailta kavereiden kanssa
Tilanne: Kumppanillasi on ollut normaalia rankempi työviikko. Olette sopineet lauantai-illaksi yhteistä tekemistä. Torstaina kumppanisi kysyy, voisiko hän lähteä kavereittensa kanssa lenkille perjantai-iltana ja kutsua heidät sen jälkeen saunomaan teidän luoksenne. Hän toteaa, ettei ole nähnyt kavereitaan pitkään aikaan ja illan viettäminen kaveriporukassa voisi auttaa häntä rentoutumaan viikonloppuun.
Reaktiosi: Annat kumppanillesi luvan viettää iltaa kavereittensa kanssa. Perjantain kuluessa huomaat kuitenkin olevasi vihainen kumppanillesi pienistäkin asioista. Kotona työpäivän jälkeen tajuat tiuskivasi hänelle vähän väliä lähes kaikesta mahdollisesta.
Mahdollinen selitys: Lapsuudessasi toinen vanhemmista on silloin tällöin järjestänyt kotonanne kosteita saunailtoja kavereittensa kanssa. Illan kuluessa puheen volyymi on noussut. Joskus olet myös joutunut kuuntelemaan asiattomia kommentteja itseesi liittyen vanhempasi kavereilta. Muistat myös, että kerran ollessasi jo teini-ikäinen, vanhempasi lähtivät kavereineen kesken tällaisen illanvieton lähikuppilaan laulamaan karaokea, jolloin jouduit olemaan hetken yksin kotona. Vaikka tuo hetki ei ollut pitkä, tuntui se sinusta ikuisuudelta ja tunsit olosi turvattomaksi.
Järjellä ajateltuna tiedät, että olet nykyisin yksin pärjäävä aikuinen. Kumppanisi kaverit ovat myös siistejä ja asiallisia, eivätkä koskaan juo itseään humalaan. Heidän iltansa ei yleensä edes jatku kotinne ulkopuolella. Silti saunaillan järjestäminen aktivoi alitajunnassasi lapsuutesi kokemukset, mikä nostaa pintaan pelon kaltoinkohtelusta ja hylätyksi tulemisesta. Tämä pelko ja lapsuuden paha olo purkautuu kumppaniisi, joka on järjestämässä saunailtaa.
Juhlatunnelma pilalla
Tilanne: Olette puolisosi kanssa ystäväsi järjestämissä juhlissa. Sinulla on meneillään mahtava keskustelu muutaman kaverisi kanssa. Nauratte vatsanne kipeiksi. Kohottaessasi katseesi huomaat kumppanisi syventyneen keskusteluun sinulle tuntemattoman omaa sukupuoltasi olevan henkilön kanssa. Näet kyseisen henkilön nauravan.
Reaktiosi: Naurusi katkeaa ja paha olo kohoaa rintaasi. Nouset ja kävelet kumppanisi luokse ilmoittaen viileästi, että teidän on aika lähteä kotiin. Kiukuttelet kumppanillesi koko kotimatkan ja loppuillan.
Mahdollinen selitys: Olet lapsuudessasi kokenut, miten toisen vanhempasi avioliiton ulkopuolinen suhde on johtanut eroon ja täydellisenä pitämäsi lapsuudenperheen rikkoutumiseen. Alitajuntaasi on iskostunut pelko siitä, että vanhempasi tavoin myös kumppanisi ajautuu jossain vaiheessa sivusuhteeseen ja hylkää perheensä, eli sinut. Vaikka järjellä ajateltuna tiedät kumppanisi olevan sinulle uskollinen, et voi itsellesi mitään, vaan tulkitset jokaisen mahdollisen tilanteen merkkinä kumppanisi salasuhteesta. Lapsena kokemasi paha olo nousee pintaan ja purkautuu kumppaniisi.
Rikkoutunut juomalasi
Tilanne: Kumppanisi on kantamassa astioita pöydästä tiskikoneeseen, kun häneltä vahingossa tipahtaa juomalasi lattialle. Lasi menee rikki.
Reaktiosi: Ennen kuin huomaatkaan olet antanut kumppanisi kuulla kunniansa rikkoutuneesta lasista. Rauhoituttuasi ymmärrät kyllä järjellä ajateltuna, että reaktiosi on ollut suhteeton. Siitä huolimatta tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun vastaavaa tapahtuu.
Mahdollinen selitys: Lapsuudenkodissasi on ollut ankara ilmapiiri. Olet saanut kohtuuttomalta tuntuvia rangaistuksia tai seurauksia tilanteista, jotka keskimääräisessä perheessä olisi ohitettu lähes olankohtautuksella. Sinuun on pienestä pitäen iskostettu, että virheiden seurausten kuuluu olla ankaria. Rankaiset automaattisesti kumppaniasi, kuten sinua itseäsi on aikanaan rangaistu lapsena.
Lopuksi
Loppuun lienee paikallaan tähdentää, että edellä esitetty ei tietenkään tarkoita sitä, että kumppanin toiminnalla ei olisi väliä. Joskus kumppanin toiminta voi aidosti olla kohtuutonta tai väärää, eikä silloin pidä syytellä itseään tai historiaansa. Mikäli huomaa samankaltaisten tilanteiden aiheuttavan parisuhteessa jatkuvasti konflikteja tai pahaa oloa, on paikallaan pysähtyä tarkastelemaan (mahdollisesti ammattilaisen avulla) mistä ongelma oikeasti juontaa juurensa. Tällaisessa tilanteessa on syytä ottaa huomioon myös se vaihtoehto, että ongelman juuret voivat olla omassa elämänhistoriassa.
***
Lue myös:
Oppeja parisuhteesta 4 – Kaikkia erimielisyyksiä ei tarvitse ratkaista
Oppeja parisuhteesta 1 – Parisuhdetiedot ja -taidot ovat tärkeitä
Vanhempien eron vaikutukset lapsen aikuisiän parisuhteisiin
Luettua: Parisuhteen tunnelukot – avaimia toimivaan rakkauteen