Törmäsin eilen mielenkiintoiseen tutkimukseen liittyen positiivisiin ja negatiivisiin lapsuudenkokemuksiin. Näillä kokemuksilla on todettu olevan vaikutusta siihen millä todennäköisyydellä ihminen sairastuu aikuisiällä masennukseen tai kokee muita mielenterveysongelmia. Aiheesta innostuneena haluan jakaa teidänkin kanssanne tutkimusmateriaalien perusteella kasaamani ja suomentamani yksinkertaisen testin, jolla voi arvioida oman lapsensa riskiä aikuisiän masennus-/mielenterveysongelmille.
Testi suoritetaan vastaamalla alla oleviin kysymyksiin ja laskemalla sitten positiiviset pisteet yhteen ja vastaavasti negatiiviset pisteet yhteen. Tällä tavalla saadaan näppituntuma siitä, miten hyvin lapsen tämänhetkinen tilanne suojaa häntä aikuisiän masennukselta ja muilta mielenterveyshäiriöiltä. Ja toki testin avulla voi jälkikäteen arvioida omaa lapsuuttaankin…
Ennen kuin aloitetaan, todettakoon, että testi perustuu aikuisille tehtyyn tutkimukseen heidän lapsuudenkokemuksistaan. Niinpä esimerkiksi alla esiintyvässä kysymyksessä ”koulu” on alunperin ollut tutkimuksessa lukio (high school). Uskoisin tämän alla olevan tutkimuskysymyksistä muokatun testin kuitenkin antavan jonkinlaista suuntaa lapsen tulevaisuudenriskeistä ja ennen kaikkea viitteitä siitä, miten vanhempina voisimme toimia paremmin.
Positiiviset tekijät lapsesi elämässä
Aloitetaan lasta suojaavista positiivisista asioista hänen elämässään. Jokainen ”kyllä” -vastaus seuraaviin toteamiin tuottaa yhden pisteen.
- Lapsesi pystyy useimmiten puhumaan perheelleen siitä, miltä hänestä tuntuu.
- Lapsellamme on useimmiten tunne, että hänen perheensä tukee häntä vaikeina aikoina.
- Lapsellamme on useimmiten mahdollisuus nauttia perheensä/yhteisönsä perinteisiin osallistumisesta.
- Lapsemme tuntee useimmiten kuuluvansa porukkaan koulussa/tarhassa.
- Lapsemme tuntee useimmiten, että hänen ystävänsä tukevat häntä.
- Lapsellamme on vanhempiensa lisäksi vähintään kaksi aikuista, jotka ovat aidosti kiinnostuneita hänen asioistaan.
- Lapsemme tuntee olonsa kotona pääasiassa turvalliseksi ja hänellä on tunne, että aikuiset suojelevat häntä.
Laske ”kyllä” -vastaukset yhteen ja kirjoita luku muistiin.
Negatiiviset tekijät lapsesi elämässä
Seuraavaksi siirrytään negatiivisiin asioihin, joita lapsi voi elämässään kokea. Jokainen ”kyllä” -vastaus tuottaa jälleen yhden pisteen, mutta tällä kertaa pisteet ovat negatiivisia. Eli mitä vähemmän pisteitä seuraavista, sen parempi.
- Onko lapsesi elänyt samassa taloudessa masentuneen, henkisesti sairaan tai itsemurhan tehneen henkilön kanssa?
- Onko lapsesi joskus elänyt samassa taloudessa ihmisen kanssa, jolla on ollut alkoholi-, huume- tai jokin muu päihdeongelma?
- Onko joku lapsesi perheenjäsen joutunut vankilaan?
- Ovatko lapsesi vanhemmat eronneet tai asuneet erillään?
- Onko lapsesi joutunut todistamaan kotona useammin kuin kerran aikuisten välistä väkivaltaa? (Lyöminen, potkiminen, läimäyttely tms.)
- Onko lapsesi joutunut kotona useammin kuin kerran aikuisen häneen kohdistaman väkivallan kohteeksi? (Töniminen, lyöminen, esineillä heittely tms.)
- Onko lapsesi tullut useammin kuin kerran vähätellyksi tai loukatuksi aikuisen sanomisilla, tai kiroillaanko hänelle?
- Onko lastasi kosketeltu seksuaalisella tavalla aikuisen, tai häntä vähintään 5 vuotta vanhemman ihmisen toimesta?
Laske tämän toisen osion ”kyllä” -vastaukset yhteen ja kirjoita tulos muistiin.
Mitä voimme päätellä lapsemme saamista pisteistä?
Tutkimuksen mukaan alhaisin riski masennukselle ja mielenterveysongelmille oli ihmisillä, joiden lapsuudessa toteutui 6-7 edellä mainituista positiivisista kohdista ilman yhtään negatiivista pistettä. Tällaisella ihmisellä oli tutkimuksen mukaan 10,5 % riski masennukselle tai mielenterveysongelmille aikuisuudessa.
Korkein riski masennukselle/mielenterveysongelmille taas oli ihmisillä, joiden lapsuudessa toteutui edellä mainituista maksimissaan 2 positiivista asiaa ja vähintään 4 negatiivista (59,7 % tällaisista ihmisistä koki oireita).
Vertailun vuoksi esimerkiksi 2 negatiivista asiaa yhdessä 5 positiivisen kanssa tietäisi sitä, että riski masennukselle/mielenterveysongelmille olisi 31,4 %. Muut suuntaa antavat todennäköisyydet ilmenevät alla olevasta taulukosta. (Muokattu tästä taulukosta)
Tämän tutkimuksen perusteella näyttää siis vahvasti siltä, että yllä kysymysten muodossa listatuilla positiivisilla asioilla on mahtava suojaava vaikutus lapselle, mikäli ne kaikki toteutuvat lapsen elämässä.
Toisaalta taas mikäli onnistumme suojaamaan lapsemme kaikilta negatiivisilta asioilta, ei lapsemme silloinkaan suurella todennäköisyydellä tarvitse kärsiä masennuksesta tai mielenterveysongelmista.
Näissäpä meille siis tavoiteltavaa vanhemmuuteen.
Lopuksi
Haluan vielä kerran korostaa, että tällainen testi ei tietenkään kerro varmaa lopputulemaa ja tulokset ovat ainoastaan karkeasti suuntaa-antavia. Ihmisen kokonaisterveyteen vaikuttavat lapsuudenkokemusten ohella monet muutkin asiat, kuten ruokavalio, liikuntatottumukset, päihteidenkäyttö jne.
Meille vanhemmille tämän jutun pääviesti onkin mielestäni se, että lapsuudenaikaisella elinympäristöllä ja ihmissuhteilla on tutkimusten mukaan suuri merkitys lapsen tulevaisuuteen. Jos meillä siis kerran on mahdollisuus pienentää lapsiemme aikuisiän sairastumisriskiä, miksi emme sitä tekisi?
Lähteinä olen käyttänyt mm. seuraavia sivustoja/juttuja:
- Positive Childhood Experiences and Adult Mental and Relational Health in a Statewide Sample -tutkimusraportti
- Centers for Disease Control and Prevention
- Psychology Today
***