Skip to content

7 avainta tehokkaaseen kaupassakäyntiin

Kaupassakäynti voi olla ajantajun kadottava nautinto shoppailun muodossa, suurta tuskaa kiireisen arjen pyörteissä, tai sitten rutiinilla pois alta hoidettava toimenpide. Itselleni se on nykyisin ennen kaikkea tuota viimeistä. Ajattelinkin seuraavassa avata hieman sitä, miten tämän asian hoidan.

Olen huomannut rutinoituneeni kaupassakäyntiin. Nykyisin lähden usein kauppaan jopa kokonaan ilman ostoslistaa. Yhä useammin totean myös lähteväni kauppaan ihan ok neutraalein fiiliksin. En siitä mitenkään suuresti nauti, mutta en myöskään voivottele asiaa tai koe sitä ylitsepääsemättömän rasittavana. Sen sijaan ajatukseni on lähinnä se, että koskapa kaupassakäynti nyt vain on asia, joka perheessämme pitää hoitaa, niin hoidetaan se tehokkaasti pois alta.

Mutta miten tämä ”tehokkaasti hoitaminen” sitten käytännössä tapahtuu? Seuraavassa 7 periaatettani asiaan liittyen.

1. Kaupassakäynti n. 2 kertaa viikossa

Kaupassa käydään perheessämme korkeintaan kaksi kertaa viikossa. Aiemmin päivät oli vakioitu torstaihin ja sunnuntaihin. Ruuhkavuosien myötä olen kuitenkin yhä vahvemmin kääntynyt sille kannalle, että jokaisella perheellä (laajemminkin käsitettynä) pitäisi olla mahdollisuus vähintään yhteen yhteiseen vapaapäivään viikoittain. Siksipä pyrin nykyisin välttämään kauppoja sunnuntaisin, jotta myyjätkin saisivat vapaapäivänsä. Nykyisin kaupassakäynti siis tapahtuu viikon aikataulujen ja kulloisenkin tarpeen mukaan, mutta maksimissaan kaksi kertaa viikon sisällä.

Suhteellisen säännöllisen kaupassakäyntivälin (n. 4 pv) ansioista ostamme peruselintarvikkeita käytännössä aina enemmän tai vähemmän saman määrän. Tällöin ei tarvitse miettiä, paljonko mitäkin tällä kertaa ostetaan, mikä myös osaltaan nopeuttaa kaupassakäyntiä.

2. Vakioitu peruselintarvikevalikoima

Onpahan sana tuo ”peruselintarvikevalikoima”. No, tällä tarkoitan perheemme peruselintarvikkeita, joita kuluu säännöllisesti päivästä ja viikosta toiseen. Jaan nämä kahteen ryhmään.

Pilaantuvat. Pilaantuviin peruselintarvikkeisiimme kuuluvat:

  • tietyt vihannekset ja hedelmät
  • tietynlaiset leivät + levitteet ja päälliset
  • tietyt maitotuotteet sekä
  • kananmunat.

Hyvin säilyvät kuivatarvikkeet. Hyvin säilyviin peruselintarvikkeisiimme kuuluvat:

  • kaurahiutaleet
  • tietyt pähkinät, mantelit yms.
  • pastat
  • riisi.

Näitä tuotteista nopeasti pilaantuvia ostan käytännössä joka kerta tietyn rutiinin mukaisesti. Joskus keittiön kaappeihin vilkaisemalla tiedän, että jotain ei tarvitse ostaa, mutta monilta osin tiedän kohtuullisen tarkkaan paljonko meillä mitäkin edellisistä neljän päivän aikana kuluu, ja osaan ostaa niitä oikeat määrät. Lisäksi joidenkin tuotteiden, kuten perus juuston ja levitteen kohdalla yritän vain pitää huolen, että jääkaapista löytyy aina 2 kappaletta tuotetta. Yksi avattu ja yksi avaamaton. Tällä tavalla selviämme varmasti seuraavaan kaupassakäyntiin, eivätkä tuotteet ehdi koskaan pilaantua. (Samaa periaatetta pyrin muuten noudattamaan pesuaineiden, hammastahnojen jne. kanssa. Tämä on hyväksi havaittu tapa, jota hyödyntäen hyvin säilyvät, mutta harvemmin ostettavat tuotteet eivät käytännössä koskaan ole perheestämme täysin lopussa.)

Paremmin säilyvien ja paljon käytettävien tuotteiden (esimerkiksi pastat ja kaurahiutaleet) osalta taas yritän vain pitää huolen siitä, että niitä löytyy aina varastosta ”riittävästi”. Näitä ostan usein hieman enemmän silloin, kun kauppakassit ovat syystä tai toisesta muuten jäämässä vajaammiksi. Tästä johtuen esimerkiksi kaurahiutaleita saattaa kaappimme ylähyllyltä löytyä joskus lähemmäs 10 kiloakin.

3. Etukäteen suunniteltu ruokalista

Ruokalistan pyrin suunnittelemaan siitä vastuussa ollessani etukäteen siten, että tiedän viikon aikataulujen mukaan mitä perheessämme syödään minäkin päivänä. Yleensä tämä onnistuu neljän päivän tähtäimellä kohtuullisesti, jolloin kiireisinä päivänä on nopeaa ja helppoa ruokaa, ja vähän lepposempina päivinä voi sitten taas viritellä jotain haastavampaa. Myös ruoantähteiden ennustaminen onnistuu nykyisin kohtuullisen hyvin. Tätä kautta tulee suunniteltua seuraavan päivän lounaita tarvittaville ihmisille.

Mikäli tiedossa on esimerkiksi astetta parempi aamiainen, turvaudun tämän osalta kauppalistaan.

4. Vakioidut kauppakassit

Meillä on vakioidut kauppakassit. Niihin kuuluvat:

  • kauppakori (jossa säilytetään aina kaikki muut kauppakassit)
  • reppu
  • 2 pehmeää kylmäkassia
  • tukeva, suorakulmaisen pohjalevyn omaava kangaskassi sekä
  • varalla pehmeä pieneen tilaan pakkautuva kangaskassi.

Näillä pärjää aina, ja lisäksi ne mahtuvat kätevästi tuon korin sisään. Niillä on vakiopaikka kotonamme, mistä ne löytyvät. Kori siis kantoon ja menoksi!

5. Sama kauppa joka kerta

Käytän aina samaa kauppaa, jolloin kaikki käyttämämme tuotteet löytyvät helposti. Aikaa ei kulu turhaan kaupassa haahuiluun. Tiedän myös aiempien vertailujeni pohjalta, että kyseinen kauppa on meille kokonaisuudessaan edullisin paikka tehdä päivittäistavaraostokset.

6. Kauppalista kaupan mukaan

Samaa kauppaa käytettäessä myös kauppalistan, silloin kun sellaista käyttää, voi rakentaa kyseisen kaupan mukaan. Alkuun vihannekset ja hedelmät omaksi ryhmäkseen, sitten leivät jne. Kaupassa on sitten helppo tarkistaa että kyseisestä ryhmästä on kaikki tuotteet kärryssä ja siirtyä tämän jälkeen listassa seuraavaan ryhmään ja kaupassa seuraavalle osastolle. Aikaa ei kulu lainkaan ”äh, unohdin vielä sen ja sen asian tuolta toisesta päästä kauppaa” -tyyppiseen turhaan sekoiluun.

7. Vakioitu järjestys ostoskärryssä, kassahihnalla ja pakattaessa

Mikäli ette aiemmin pitäneet minua friikkinä, niin nyt varmaankin pidätte. Mutta kyllä. Lastaan ostokset kärryyn aina samalla tavalla. Lisäksi siirrän ostokset kärrystä kassahihnalle tietyssä järjestyksessä ja tämän jälkeen kassapöydältä kasseihin jälleen samassa järjestyksessä. Tämä on hyväksi todettu ja tehokas tapa hoitaa asia. Aikaa ei siis kulu käytännössä lainkaan siihen, että miettisin mihinköhän kärryyn tai kassiin seuraavaksi otettava tuote sopisi ilman, että se puristuu rikki tai hajottaa jonkin muun tuotteen.

+1 Hiljaisten aikojen hyödyntäminen

Jonkin verran aikaa ja hermoja pystyy säästämään myös sillä, että ajoittaa kaupassakäynnin mahdollisuuksien mukaan hiljaiseen ajankohtaan. Tämän mahdollisuuden hyödyntäminen riippuu tietenkin paljolti muista aikatauluista, mutta arkipäivien alkuiltojen ruuhkia (klo 16-19) pyrin aina välttämään kaikin keinoin, koska monille muille ihmisille tämä on se järkevin aika käydä kaupassa.

Kaupassakäyntiin kuluva aika

Edellä mainitulla tavalla suoritettuna kaupassakäyntiin kuluu itseltäni maksimissaan tunnin verran aikaa. Pidän tätä kohtuullisen pitkänä aikana siitäkin huolimatta, että aika sisältää siirtymisen autolla kauppaan ja takaisin kotiin – noin 5 kilometriä suuntaansa (kaupunkiliikenteessä). Mahdollisuuksien mukaan hyödynnän tietysti muuta liikkumistani, jolloin autoa ei pelkän kaupassakäynnin takia tarvitse käynnistää ja matka-ajat säästyvät tuosta tunnista. En kuitenkaan ole keksinyt miten tätä aikaa enää hirveästi lyhentäisinkään. Verkkokauppaa en lisäkustannusten ja pitkien toimitusaikaikkunoiden takia pidä vielä meille järkevänä tai edes toimivana vaihtoehtona. Eli jos jollain on lisää hyviä ideoita kaupassakäynnin tehostamiseen, kuulisin niistä mielelläni.

***

Sinua saattavat kiinnostaa myös seuraavat jutut:

Kuinka pitää koti siistinä – 7 vinkkiä imurointiin

Kuinka selätimme pyykkivuoret

Tiskirutiini toimivaksi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *