Rakkaussitaattien jatkuva näkeminen ei välttämättä tee hyvää elämällemme. Nähdessämme jotain tietynlaista asiaa jatkuvasti, alamme alitajuisesti uskoa asiaan väkisinkin. Rakkaussitaattien osalta alamme siis uskoa ihanteelliseen ja täydelliseen haavemaailmaan, johon reaalimaailma ei pysty vastaamaan. Edessä on väkisinkin pettymys parisuhteeseemme.
Netti on nykyisin täynnä kaikenlaisia sitaatteja. Jotkut niistä toimivat hyvin itsetuntomme ja uskomme vahvistamiseksi, mutta olen enenevissä määrin kallistunut siihen, että jotkin näistä hyvää tarkoittavista sitaateista voivat olla meille myös haitallisia.
Alla olen listannut muutaman vapaasti suomennetun netissä pyörivän sitaatin, jotka nousevat tuloksissa korkealle hakukoneella ”love quote” -hakusanoja käyttäessä.
- Joka kerta, kun näen sinut, rakastun uudelleen.
- Rakkaus on tuomitsevuuden poissaoloa.
- Rakkautesi on kaikki, mitä tarvitsen tunteakseni itseni kokonaiseksi.
- Kaikki mitä tarvitsen täydelliseen päivään on hymysi.
- Rakkaus on sitä, että katsot jonkun silmiin ja näet kaiken mitä tarvitset.
Kysymykseni kuuluu: mitä tällaisten sitaattien jatkuva näkeminen/lukeminen tekee alitajunnallemme?
Itse uskon, että kun luemme tarpeeksi tällaisia sitaatteja, alamme alitajuisesti uskoa niiden sanomaan ja pitää niiden sisältöä ns. normaalitilana. Eli alamme tiedostamattammekin uskoa ja ajatella, että elämän kuuluu olla sitaatten mukaista.
Mutta voiko yksikään yllä olevista sitaateista pitää jatkuvasti paikkansa edes erittäin hyväksi luokitellussa pitkässä parisuhteessa? Vai olisivatko seuraavat väittämät kuitenkin realistisempia?
- Ajan myötä rakkaus arkipäiväistyy ja joskus naamasi näkeminen myös harmittaa tekemättömien kotitöiden keskellä. Silti haluan jakaa elämäni kanssasi ja rakastan sinua.
- Yritän olla tuomitsematta, mutta olen vain ihminen, enkä suinkaan täydellinen.
- Rakkauteni sinuun on tärkeä osa elämääni, mutta kukaan ei voi olla toiselle ”kaikki”. Tarvitsen myös omia harrastuksia ja muita ihmisiä elääkseni täyttä elämää.
- Hymysi on ihana ja auttaa minua, mutta se ei valitettavasti vie mielestäni umpisurkeaa työpäivääni.
- Silmäsi ovat ihanat ja rakastan sinua, mutta yksi ihminen ei millään voi olla kaikki mitä elämässäni tarvitsen.
Jos netissä jatkuvasti näkemämme rakkaussitaatit olisivat enemmän jälkimmäisen listan mukaisia, sietäisimmekö paremmin elämämme – ja kumppanimme – epätäydellisyyttä alkuhuuman haihduttua?