Skip to content

Miksi riitelemme – ja miten välttää se?

Riitely lienee yksi parisuhteen perusongelmista. Syitä riitoihin on monia aina kotitöistä perheen ympärillä oleviin ihmisiin. Suuri osa riidoista kuitenkin johtuu samasta perussyystä, eli erilaisista odotuksistamme. Yhteisen tavoitetilan työstäminen kannattaa, sillä pahimmillaan jatkuvat riidat uhkaavat terveyttämme.

Törmäsin taannoin tieteelliseen artikkeliin nimeltään ”Mikä selittää parisuhteen ristiriitoja?” (Kirjoittajat: Heikki Ervasti & Anniina Kaittila, Julkaistu: Sosiologia 2/2015). Tästä innoittuneena ajattelin tutkia hieman enemmänkin sitä, mikä saa ihmiset riitelemään parisuhteissa ja miten asiat voisi ratkaista.

Mistä riitelemme?

Lähdetään liikkeelle riitojen aiheista. Tutkiessani hieman mistä ihmiset parisuhteissaan riitelevät, esille nousi erityisesti seuraavia aihepiirejä:

  • kotityöt
  • ajankäyttö (töihin kuluva aika, oma aika, vapaa-ajan käyttö)
  • rahankäyttö
  • seksin ja läheisyyden laatu & määrä
  • läheiset ihmissuhteet perheen ympärillä.

Seuraavalle tulkinnalle minulla ei ole vahvoja tieteellistä perustetta, mutta näen monien edellä mainittujen asioiden tiivistyvän kahteen sanaan: erilaiset odotukset.

Erilaiset odotukset syynä riitoihin

Oletetaan hetki, että miehenä olettaisit vaimosi käyttävän viikoittain huomattavia määriä rahaa uusiin vaatteisiin, kosmetologille, kavereiden kanssa kaupungilla pörräämiseen jne. Oletetaan myös, että tämä olisi sinulle ihan ok. Ajattelisit, että näin tämän kuuluukin mennä, eikä rahalle ole muuta parempaakaan käyttökohdetta.

Tai että vaimona odotusarvosi ja sinunkin arvojesi mukaista olisi, että mies tulee useamman kerran vuodessa kotiin uuden tuhansien eurojen polkupyörän, tuliterien vaellusvarusteiden tai entistä parempien hifilaitteiden kanssa. Hyväksyisit tämän ja se olisi mielestäsi ihan normaalia, koska ”näin miehen kuuluukin toimia, vaikka tietysti joudummekin hieman tinkimään ruokakaupassa ja yhteiseen lomamatkaan ei koskaan ole varaa”.

Paljonko edellä mainitussa tilanteessa riitelisitte rahasta?

Tai oletetaan vaihtoehtoisesti, että olisitte kumpikin umpiperinteisten perhearvojen kannattajia, joiden mukaan miehen tulee rakentaa uraa sekä ansaita perheen elanto ja naisen puolestaan hoitaa lapset ja koti. Paljonko riitaa aiheuttaisivat tässä tilanteessa kotityöt tai miehen venyvät työpäivät jatkuvine viikonloppuylitöineen?

Veikkaanpa ettette riitelisi edellä mainituissa tapauksissa kovinkaan paljoa mainituista asioista, koska teillä kummallakin olisi samanlaiset odotukset asioita kohtaan. Kumpikaan ei olettaisi/odottaisi, että rahaa jää säästöön lomamatkaa silmälläpitäen, että mies priorisoisi lastenhoitoa tai tekisi kotitöitä, tai että nainen toisi osansa rahasta, joka talouden pyörittämiseen vaaditaan.

Ja koska kumpikaan ei odottaisi yhteisesti toteutettavasta toimintamallista poikkeavia asioita, ei kumpikaan myöskään pettyisi kyseisten asioiden suhteen, jolloin riidan aihetta ei olisi olemassakaan.

Voidaanko siis todeta, että jos meillä ei kumppanimme kanssa olisi erilaisia odotuksia asioista, emme koskaan riitelisi?

Onko lista riitojen aiheista täydellinen?

Valitettavasti en usko asian olevan ihan näin yksinkertainen. Yllä listatut riidanaiheet – mahdollisesti useilla muilla samaan listaan sopivilla aiheilla jatkettuna – kertovat nimittäin mielestäni vain osatotuuden. Listasta jää mielestäni uupumaan pari oleellista ”laatikon ulkopuolella” sijaitsevaa riitoihin ajavaa tekijää:

  • väsymys
  • äkilliset elämäntilanteen muutokset sekä
  • henkilökohtaiset ongelmat/traumat.

Aloitetaan väsymyksestä. Vaikka olisimme kumppanimme kanssa asioista lähtökohtaisesti samaa mieltä, väsymys saattaa ajaa meidät tilanteeseen, jossa alamme riidellä jostain mitäänsanomattomasta asiasta harkintakykymme hämärryttyä. Näkisin, että tämä kuuluu asiaan, eikä ole niin vakavaa, mikäli sama asia ei toistu jatkuvasti. Väsymys ja kuormittava elämäntilanne lienee myös yksi avainsyy siihen, miksi edellä mainitun artikkelin (Ervasti & Kaittila) mukaan parisuhteissa, joissa on 0-3-vuotiaita lapsia riidellään merkittävästi muita parisuhteita enemmän. Erityisen todennäköistä tämä on artikkelin mukaan silloin, kun nainen tuntee olonsa kuormittuneeksi kotitöiden johdosta ja mies tuntee olonsa kuormittuneeksi töiden johdosta. Mutta tämä on artikkelin mukaan siis jossain määrin normaalia, tai ainakin yleistä ja menee todennäköisesti ajan kuluessa ohitse. Mikäli siis olette pienen lapsen vanhempia ja teistä tuntuu, että elämä on yhtä riitelemistä, malttakaa vielä muutama vuosi ennen eropäätöstä. Suurella todennäköisyydellä tilanne rauhoittuu ajan myötä ja elämä asettuu taas paremmin raiteilleen.

Toinen syy vauvaperheissä esiintyvään puolisojen väliseen riitelyyn saattaa kuitenkin tulla muuttuvan elämäntilanteen kautta. Mikäli olette edellä mainittu umpikonservatiivinen pariskunta, tämä ei välttämättä näyttäydy teillä niin suurena, mutta mikäli olette moderni tasa-arvoa ihannoiva ja sen mukaan elävä pariskunta, jossa vieläpä nainen on uraa luova osapuoli ja mies vähemmän koulutettu, tiedossa voi olla suuremmalla todennäköisyydellä riitoja. Miksi näin? Siksi, että luonto (ainakin toistaiseksi) pakottaa äidin hetkeksi kotiin vauvan kanssa, mikä aiheuttaa sen, että aiemmat, mahdollisesti sanattomat, sopimuksenne ja toimintamallinne menevät vähintäänkin väliaikaisesti uusiksi. Mikäli ette uudessa tilanteessa pysty – joko sattumalta tai erikseen yhteisesti asiaa käsittelemällä – muodostamaan uudelleen päivitettyjä yhteneviä odotuksia uuden tilanteen toimintatavoista, eivät odotuksenne esimerkiksi rahankäytön tai kotitöiden suheen enää kohtaakaan ja tiedossa on riitoja.

Kolmas mahdollisesti riitoja aiheuttava alkuperäisen listan ulkopuolinen tekijä on jokin henkilökohtainen ongelma tai trauma. Tyypillinen esimerkki ensimmäisestä on vaikkapa sairaudeksi edennyt alkoholismi tai peliriippuvuus. Tällöin ei enää ole kyse (sairaan) ihmisen suoran tahdon alaisesta asiasta, saati asiasta jonka puoliso voi nalkuttamisellaan tai riitelyllään muuttaa. Sen sijaan asiaan tarvitaan ammattiapua.

Ammattiapua tarvitaan myös silloin, kun jommallakummalla parisuhteen osapuolista on taustalla käsittelemätön trauma, joka vaikuttaa parisuhteeseen. Ongelmalliseksi asian tekee se, jos henkilö ei itse edes tiedosta asiaa. Esimerkkinä voisi mainita vaikkapa lapsuuden hylkäämiskokemuksen (esimerkiksi vanhemman kuolema tai vanhempien ero), mikä saattaa johtaa esimerkiksi sairaalloiseen mustasukkaisuuteen ja tätä kautta toisen ihmisen tukahduttamiseen parisuhteessa. Riidat lienevät taatut, ilman lapsuuden trauman asianmukaista käsittelyä.

Miten lopettaa riitely?

Mutta miten jatkuvan riitelyn sitten saa loppumaan? Jos jätetään tässä vaiheessa edellä mainitut ammattiapua vaativat ongelmat ammattilaisten huoleksi, muiden ongelmien suhteen kannattanee lähteä liikkeelle siitä, että tavoitteena on yhteinen tavoitetila/odotus riidan aiheuttaneen asian suhteen. Mikäli vaikkapa riitelette jatkuvasti pyykkien pesemisestä, kokeilkaa seuraavaa.

  1. Selvittäkää kuinka usein perheessänne on tarve pestä pyykkiä.
  2. Sopikaa yhteinen toimintamalli (pesettekö päivittäin koneellisen, vaiko kerran viikossa koko viikon pyykit tms.).
  3. Sopikaa kenen vastuulla pyykinpesu on. Voitte esimerkiksi päättää, että se, joka on illan muutenkin kotona (ei omia harrastuksia, tai jonka harrastukset / lasten kuskaamiset loppuvat aiemmin) vastaa sen illan pyykkirutiinista. Esimerkin toimivasta pyykinpesurutiinista ja pyykinpesutiheyden löytämisestä löydät aiemmasta kirjoituksestani.

Riidan lopullisesti ratkaisevan toimintamallin löytäminen ja omaksuminen voi viedä aikaa ja kannattaa varauta siihen, että riidat eivät lopu kerrasta, vaikka oikealla tiellä olisittekin. Ja koskapa emme kukaan ole täydellinen, poikkeuksia yhteisesti sovitusta toimintamallista ja riitoja jo väsymyksestäkin johtuen tulee varmaan vielä tulevaisuudessakin. Kuitenkin aidon yhteisen tahtotilan löytäminen riitoja aiheuttavaan asiaan auttaa jo paljon.

Ajattelin palata riitojen ratkaisumalleihin vielä tarkemmin jossain tulevassa kirjoituksessa. Sitä odotellessa kannatta vierailla vaikkapa Mannerheimin Lastensuojeluliiton sivuilla lukemassa vinkkejä rakentavaan riitelyyn lapsiperheessä.

Miksi riitojen ratkaisemiseen kannattaa suhtautua vakavasti?

Miksi riitelyllä sitten on väliä? Paitsi, että riidattomuus on varmasti useimmista meistä mukavampaa kuin jatkuva riitely, jälkimmäinen vaikuttaa myös erittäin negatiivisesti erityisesti miesten terveyteen. Jatkuva riitely voikin tutkimuksen mukaan olla yhtä haitallista miehen terveydelle kuin tupakointi tai alkoholinkäyttö. (Lähde.) Kannattaa siis selvittää jatkuvasti toistuvien riitojen syyt ja ratkaista ne heti alkuunsa. Parisuhde ja terveys kiittävät.

Jätä ensimmäinen kommentti

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *