Skip to content

Luettua: Syrjähypyn houkutus

Kuukauden kirjan kunnian saa tällä kertaa Kaisa Strandenin kirjoittama Syrjähypyn houkutus. Kyseinen teos on monipuolinen ja kiitettävän neutraalisti kirjoitettu katsaus syrjähyppyjen maailmaan. Osansa saavat niin kaukainen historia, petäjien ja petettyjen kertomukset kuin biologia ja psykologiakin. Pelottavalta kuulostavista aiheista huolimatta kirja pysyy helppona luettavana ja onnistui laajentamaan ainakin tämän lukijan näkemystä aiheeseen liittyen.

Mistä on kyse

Syrjähypyn houkutus on erittäin monipuolinen katsaus ensisijaisen parisuhteen ulkopuolisten suhteiden maailmaan. Läpi käydään niin historiaa jumaltarujen ja muinaisten hallitsijoiden rinnakkaissuhteiden osalta, kuin aiheeseen liittyvää lainsäädäntöä sekä uskonnon ja kulttuurin vaikutusta asiaan suhtautumiseen. Osansa saa myöskin evoluution näkökulmasta suoritettu tarkastelu ja ihmisen hormonitoimintakin.

Läpi kirjan pääaiheena pysyvät kuitenkin kysymykset miksi ja miten, sekä mikä oikeastaan on sallittua. Näiden kysymysten rinnalla käsitellään sitten myös syrjähyppyjen eri osapuolille aiheuttamaa tuskaa.

Lukukokemus

Kirja oli rankasta aiheesta huolimatta yllättävän – ja jopa kiitettävän – helppo luettava. Osaltaan tässä auttoi se, että teksti oli jaettu lyhyisiin, mitaltaan useimmiten vain 1-2 sivun mittaisiin, alaotsikoihin ja siellä täällä läpi kirjan esiintyi tosielämän ihmisten lyhyitä kertomuksia aiheeseen liittyen.

Kirjan alkupuolella esiintyvät kaukaisemman historian kertomukset saivat minut lukijana ehkä hieman ihmettelemään mitä tästä kirjasta vielä seuraakaan, mutta näiden alkuosien jälkeen tällaisia ajatuksia ei enää ilmennyt.

Kirjan parasta antia

Parasta kirjassa oli mielestäni ehdottomasti se monipuolisuus ja neutraalius, jolla Stranden aihetta käsitteli. Kirja onnistui ainakin minun kohdallani laajentamaan ymmärrystä syrjähyppyihin ja rinnakkaissuhteisiin liittyen.

Mitä jäin kaipaamaan

Kiitettävän monipuolisuuden kanssa vaa’an toisessa vaakakupissa on väsitämättä hieman pinnalliseksi jäävä käsittely. Useammassa kohdassa jouduin toteamaan tiedonhaluni jäävän aiheen osalta tyydyttämättömäksi. Kun halutaan käsitellä laajasti jotkin aihetta eri näkökulmista, jää yksittäisiin alueisiin syventyminen väistämättäkin pinnalliseksi.

Toinen asia, mikä on lähellä sydäntäni ja ehkä siksi kiinnitti huomioni, on kirjasta käytännössä täysin puuttuva lasten näkökulma. Tietyllä tavalla kyllä ymmärrän tämän aiheen rajaamisen pois kirjan sisällöstä. Olisihan se ollut jo itsessään varsin laaja ja vaativa kokonaisuus käsiteltäväksi kirjailijan näkökulmasta. Mutta tästäkin huolimatta olisi aiheen käsittely edes pinnallisella tasolla ollut mielestäni paikallaan kirjassa, joka pyrkii käsittelemään laajasti syrjähyppyjä ja niiden seurauksia asianomaisten ympäristölle.

Viimeisenä häiritsevänä asiana on vielä pakko mainita jonkinlainen tieteellinen epätarkkuus, joka tarkkaa luonnettani häiritsi. Kun esimerkiksi puhuttiin kondomivalmistajan teettämästä tutkimuksesta yhdenyönsuhteisiin liittyen, olisi mielestäni ollut – aihepiiri huomioiden – paikallaan tarkentaa, oliko kysely tehty koko kansan keskuudessa vai ainoastaan parisuhteessa elävien näkökulmia tiedustellen. Jos suhtautumista irtosuhteisiin käsitellään uskottomuutta käsittelevässä kirjassa, tämä olisi mielestäni varsin oleellinen taustatieto. Samaten viitattaessa iltapäivälehden teettämään tutkimukseen, olisi ollut mukava tietää, onko kyse ns. ”oikean” tieteellisen tutkimuksen kriteerit täyttävästä kyselystä, vai esimerkiksi nettisivuilla olevasta ”kyllä-ei” -kyselystä.

Kun nämä pienet puutteet ymmärsi lukiessaan, pystyi ne kuitenkin antamaan anteeksi ja hyväksymään sen, että tämmöisiä esiintyy, kun jotain aihetta pyritään käsittelemään monipuolisesti, kaikkia maailman tutkimuksia läpi kahlaamatta.

Kenelle suosittelen kirjaa?

Kuten jo useampaan kertaan todettua, kirja on monipuolinen katsaus uskottomuuteen ja erilaisiin rinnakkaissuhteisiin. Kirja soveltuukin parhaiten mielestäni niille, jotka haluavat sivistää itseään aiheen tiimoilta tai muuten vain laajentaa ymmärrystään tai näkemyksiään asiaan liittyen.

Mustasukkaisuudesta kärsiville kirjaa ei voi suositella, sillä kirjassa mainitut esimerkkitapauksen saattavat hyvinkin saada näkemään mörköjä myös siellä, missä niille ei ole aihetta. Sen verran monta erilaista ikävää tapausta kirjassa esitellään.

Mikäli taas painit itse akuutin uskottomuuskriisin keskellä tai mietit, olisiko syrjähypystä apua omalle suhteelle (johon vastaus muuten tämänkin kirjan perusteella on nähdäkseni, että suurella todennäköisyydellä ei), uskon maailmasta löytyvän parempiakin kirjoja tarpeeseesi. Kuitenkin sillä varauksella, että petetylle osapuolelle kirja saattaa esittämiensä eri näkökulmien avulla tuoda akuuteimman kriisivaiheen väistyttyä tuoda hyvää näkökulmaa eri osapuolten mahdollisista näkemyksistä ja ajatuksista aiheeseen liittyen.

Jätä ensimmäinen kommentti

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *