Skip to content

Lasten suosikkilelut perheessämme

Maailma on nykyisin tavaraa ja jätettä pullollaan. Yksi suurista jätteentuottajista on leluteollisuus, joka yrittää täyttää lastenhuoneet mitä erilaisimmilla leluilla. Meidänkin kohdallamme he ovat siinä onnistuneet. Aloin kuitenkin miettiä mitkä ovat niitä leluja, joita lapset oikeasti jäisivät kaipaamaan, mikäli talomme vaikkapa palaisi maan tasalle tai muuttaisimme kahdeksi kuukaudeksi jonnekin ulkomaille ja mukaan mahtuisi vain rajallinen määrä tavaraa. Syntyi top-5 lelulista, jonka sisällöllä meidänkin lapsemme pärjäisivät nähdäkseni enemmän kuin hyvin, vaikka lastenhuoneesta ei muita leluja löytyisikään.

Kuten monessa muussakin perheessä nykypäivänä, myös meillä lastenhuoneet ovat täynnä kaikenlaista tavaraa. Leluja, kirjoja, askarteluja, naamiaisasuja jne. Kuitenkin olen havainnut, että tässäkin asiassa pätee vanha hyväksi todettu, Pareto-periaatteenakin tunnettu 80-20 -sääntö. Eli valtaosa ajasta (80% tai jotain sinne päin) leikitään pienellä osalla (20% kaikista) leluista. Itse asiassa luulen, että lelujen osalta suhde on vielä vahvemmin niiden harvojen suosikkilelujen puolella voittajan viedessä jo yksin tuon 80% leikkiajasta.

Vaikka onkin ehkä hieman epäreilua asettaa leluja järjestykseen, etenkin kun leluissa esiintyy kausittaisuutta, eli välillä lapset ovat kiinni toisissa leluissa ja välillä taas toisissa, aion silti tehdä sen. Ideana siis on, että jos lapsella olisi vain yksi, kaksi tai muutama eri lelu, mitkä lelut hänelle valitsisin. Alkuun kuitenkin hieman ajatuksia siitä, mikä saa lapsen palaamaan lelun pariin yhä uudestaan ja uudestaan.

Mikä tekee lelusta hyvän?

Miksi toisten lelujen kohdalla innostus häviää parissa päivässä tai pahimmillaan jopa parissa minuutissa, kun taas toisten lelujen parissa lapsi viihtyy vuosikausia? Mielestäni kaksi asiaa nousee esille ylitse muiden.

  1. Lelulla on mahdollista leikkiä monipuolisesti. On mielestäni oleellista, että lapsi pystyy käyttämään mielikuvitustaan lelulla leikkiessään. Tämä mahdollistaa aina uusien leikkien keksimisen. Otetaan vertailukohdaksi esimerkiksi palapelit. Harva jaksaa vuodesta toiseen tehdä samaa palapeliä monta kertaa viikossa tai jopa päivässä. Hyvät lelut saatetaan kuitenkin kaivaa esiin lähes päivittäin useamman vuoden ajan.
  2. Lelu on kestävä. Aivan liian usein meidänkin perheessämme on itketty syntymäpäivänä tai jouluna, kun lahjaksi saatu lelu on hajonnut jopa samana päivänä, kun se on saatu. Tämä on nähdäkseni suoraa seurausta siitä, että voittojen maksimoimiseksi yritykset vähentävät leluihin käyttämänsä materiaalimäärän minimiinsä, jolloin lopputuloksena on heikkoja leluja, jotka eivät enää kestä normaalia leikkiä. Tällaiset lelut tietysti vastaavat lahjanantajan tarpeeseen löytää kohtuuhintainen lahja, mutta lapselle ne tuottavat lähinnä mielipahaa hajoamisen muodossa.

Mutta mitkä sitten ovat ne meidän perheen suosikkilelut?

#5 Nukkekoti erilaisine asukkaineen ja tarvikkeineen

Nukkekoti mahdollistaa lapsen mielikuvituksen käytön erilaisten perheleikkien muodossa. Meillä asukkaina on usein jokin eläinperhe. Kodin sisustamisen, perheen normaalin elämisen ja matkailun parissa aika kuluu rattoisasti.

Vaikka kestävyys on toki sidonnainen valmistajaan niin itse nukkekodin kuin asukkaiden ja tarvikkeidenkin kohdalla, on perheemme 80-luvulla rakennettu nukkekoti edelleen hyvässä kunnossa ja suuri osa tuonaikaisista huonekaluistakin vielä käytössä. Tätä toki edesauttavat useimmiten rauhallisina pysyvät leikit.

Nukkekodissa pistetään sisustus usein uuteen uskoon.

Hieman ”pisteitä” laskevana tekijänä mainittakoon se, että nukkekodilla samanaikaisesti leikkivien henkilöiden määrää rajoittaa luontaisesti nukkekotia ympäröivä tila. Niinpä leikkijöitä mahtuu yleensä mukaan maksimissaan 2-3 kappaletta.

#4 Puujunarata

Puujunarata on pysynyt perheessämme kausittaisena suosikkina useiden vuosien ajan. Puujunaradan valtteja ovat joka päivä rakennettava uudenlainen rataverkosto ja junien muuntuminen ihmismäisiksi hahmoiksi lasten mielissä, jolloin aikaan saadaan monipuolisia leikkejä.

Vanhempaa puujunaradassa miellyttää nykypäivänä myös pääosin uusiutuvan materiaalin käyttö lelua valmistettaessa. Vaikka nykyisin joukkoon onkin ilmestynyt valitettavan paljon muovia, on pääosa silti edelleen puuta ja osia on tarvittaessa helppo korjata liimaamalla. Toisaalta oman lapsuuden aikaiset junaradan palaset ovat kestäneet hyvin näihin päiviin asti ja tuntuvat kestävän vielä seuraavallekin sukupolvelle. Suuret palaset on myös nopeasti kerätty pois lattialta nukkumaanmenoajan koittaessa, eikä rataa jäädä turhaan kaipaamaan, koska tiedetään, että seuraavana päivänä voidaan helposti ja nopeasti rakentaa taas uudenlainen rata. Leikki myös pysyy hyvin rajatulla alueella, eikä leviä ympäriinsä.

Yksinkertaisimmillaan yksi veturi kiertää ympyrää. Vaihtoehdot ovat kuitenkin loputtomat erilaisten lisäosien ansiosta.

Puujunaradan sijoitus meinasi alkuun olla omasta mieltymyksestäni johtuen korkeampikin, mutta tarkemmin ajateltuna päädyin kuitenkin siihen, että ehkä muutaman seuraavan lelun parissa on sittenkin vietetty enemmän aikaa perheessämme, vaikka lapset junien parissakin ovat kiitettävästi viihtyneet. Seuraavilla leluilla saa myös mielikuvitusta käyttäen nähdäkseni hieman puujunarataa edullisemmin monipuolisen leikin aikaiseksi.

#3 Autot

Autoilla ovat perheessämme leikkineet niin pojat kuin tytötkin. Leikkitunneissa mitattuina autot myös voittavat edellä mainitut lelut selvästi. Tämä johtunee ainakin osittain siitä, että autoilla saa aikaan edellisiä leluja monipuolisempia leikkejä. Ainakaan meidän lasten mielikuvitusten rajat ihan heti tunnu tulevan vastaan. Kyseessä onkin siis sinänsä simppeli leluryhmä, joilla saa pitkään iloa edullisella hinnalla.

Tässäkin kuvassa on ainakin yksi vanhemmilta peritty auto.

Metalliset pikkuautot ovat myös perinteisesti kestäneet siedettävän hyvin rajujakin leikkejä. Nykypäivänä tosin valitettavasti pitää jo hieman katsoa mitä ostaa, jos toivoo autojen kestävän käyttökelpoisina seuraavallekin sukupolvelle.

#2 Kotileikkitarvikkeet (nuket vaatteineen jne.)

Aluksi meinasin erottaa nuket tähän omaksi kohdakseen, mutta päädyin lopulta yhdistämään ne muiden kotileikkitarvikkeiden kanssa, koska pääsääntöisesti näillä leikitään enemmän tai vähemmän yhdessä. Nuket ovat erityisesti tyttöjen suosikki perheessämme, kun taas kotileikkiin ruoanlaittoineen ovat osallistuneet mielellään kaikki lapset.

Nukkea tietysti lähtökohtaisestikin hoivataan eri lailla kuin vaikkapa pikkuautoja, joten hyvälaatuiset tuotteet kestävät helposti vielä lasten lapsillekin. Laajana kategoriana kotileikkitarvikkeita hankkiessa tulee kuitenkin hieman katsoa mitä ostaa, ettei järkytä lasta nukella jonka pää jää käteen sisaruksen halutessa nuken itselleen ja vetäessä jaloista toisen lapsen kammatessa nuken hiuksia ja pitäessä samalla kiinni nuken kaulasta. Näihin leikkeihin mahtuu siis valitettavasti myös heikommin kestäviä leluja, mutta vastapainona myös vaikkapa puusta tehtyjä ekologisia ruokia, jotka kestävät pitkään.

”Shhh… vauva nukkuu.”

Vaikka nukeilla leikkiminen helposti rajoittuukin kotileikkeihin, voi näissä kuitenkin käyttää mielikuvitusta edellisten tapaan ja saada aikaan paljon erilaisia leikkejä, jolloin lapsi ei pääse kyllästymään.

#1 Legot

Legot (ja Duplot) vievät tässä kisassa ylivoimaisen voiton. Tämä perustuu nähdäkseni siihen, että legoilla voi oikeastaan leikkiä lähes kaikkia samoja leikkejä kuin yllä olevillakin. Ainoastaan nuken kampaaminen ja vaatteidenvaihto tuottavat legoilla leikittynä vaikeuksia. Mutta sen sijaan legot tuovat mukanaan loputtoman vaihtelun ja itse keksittävien rakennusten ja maailmojen loputtomat mahdollisuudet.

Legoilla onkin leikitty perheessämme vuosikausien ajan viikoittain, ilman sen suurempia taukoja. Legojen kohdalla myös ikähaitari on suuri. Pikkusisaruksen on voinut ottaa mukaan isompien leikkiin jo 3-vuotiaana, kun hänelle on vain keksitty leikkiin sopiva rooli ja hän on osannut olla rikkomatta muiden rakennelmia ja syömättä pieniä osia. Toisaalta yli 10-vuotias ja aikuinenkin leikkii näillä vielä mielellään. Leikkien määrä on myös rajaton ja usein legoista rakennellaankin leikkihetkeä aikaisemmin luetun satukirjan mukaisesti. Lasten käsissä legot ovat myös usein taipuneet itse keksityiksi lautapeleiksi.

Tällä hetkellä legoista muodostuu perheessämme usein mitä erilaisempia armeijoita. (Herkimmille tiedoksi, että koira vain nukkuu.)

Oikeastaan ainut miinus legoille tulee heikosta siivottavuudesta. Päivän aikana vaivalla kasattuja rakennelmia ei millään haluta hajottaa (vrt. vaikkapa junarata yllä), eikä leikin kannalta tärkeitä osia heittää takaisin laatikkoon, jolloin ajan kuluessa varsinaisten säilytyslaatikoiden ulkopuolelle tuppaa kerääntymään suuri määrä irto-osia ja erilaisia rakennelmia. Imurointipäivänä tuska on siis yleensä näiltä osin suuri.

Siivottavuus on kokonaisuudessa kuitenkin varsin pieni miinus ottaen huomioon, että legot myös kestävät hyvin. Tästä todisteena lapsemme leikkivät edelleen vanhempiensa ja jopa isovanhempiensa lapsuudenaikaisilla legoilla, joita on käytetty vuosien varrella jo todella paljon. Eli kalliista hinnastaan huolimatta legot ovat oma valintani ylivoimaisesti parhaaksi leluksi.

P.S. Tätä kirjoitusta ei ole tehty yhteistyössä minkään ulkopuolisen tahon kanssa, eikä kirjoittajalla ole sidonnaisuuksia kyseisiä leluja valmistaviin yrityksiin.

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *